Parantamalla markkinoiden toimivuutta parannamme koko yhteiskunnan resilienssiä – kykyämme ylläpitää toiminnan jatkuvuutta, ja kykyämme palautua häiriötilanteista. Se on meidän kaikkien yhteinen etu.
Huoltovarmuus on yhteiskunnan kykyä varautua erilaisiin häiriöihin sekä ylläpitää elintärkeitä toimintoja myös poikkeusoloissa.
Se on paitsi fyysisten materiaalivarastojen hallintaa myös toimitusketjujen, tuotannon ja kriittisen infrastruktuurin toimintakyvyn turvaamista, jotta väestön, talouselämän ja maanpuolustuksen välttämättömimmät tarpeet pystytään täyttämään kaikissa olosuhteissa.
Rakentaminen on osa kriittistä infrastruktuuria
Kriittinen infrastruktuuri käsittää yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen ylläpitämiseksi tarvittavat perusrakenteet ja niihin liittyvät palvelut. Tällaisia ovat esimerkiksi sähköverkko, vesihuolto ja liikenneväylät sekä tieto- ja rahaliikenteen turvatut yhteydet.
Huoltovarmuuden ytimessä ovat myös betoni- ja rakennusala: niitä tarvitaan fyysisten rakenteiden, kuten teiden, siltojen, vesihuollon, sairaaloiden sekä tieto- ja energiaverkkojen rakentamiseen ja ylläpitoon. Niiden tulee huolehtia siitä, että tarvittavat materiaalit ja raaka-aineet sekä niihin liittyvät toimitusketjut sujuvat, ja että osaaminen, tuotantokapasiteetti ja muut resurssit ovat riittävät.
Lähivuosina merkittävä rakentamisen alue on väyläinfrastruktuuri.
Meille kaikille tutun sanonnan mukaan Suomi on saari, ja meidän onkin helppo ymmärtää, että toimiva väyläverkosto on elämänlankamme.
Käynnissä on useita hankkeita, jolla tätä elämänlankaa vahvistetaan sitomalla meidät tiiviimmin osaksi manner-Euroopan väyläverkostoa ja vahvistamalla näin toimintakykyämme kaikissa olosuhteissa.
Kattavin lienee EU:n TEN-T-verkko, jonka tavoitteena on mahdollistaa tavaroiden, henkilöiden ja tiedon saumaton, turvallinen ja kestävä liikkuminen kaikkialla Euroopan unionissa sekä naapurimaiden kanssa. Se kattaa paitsi fyysiset liikennemuodot maalla, merellä ja ilmassa, myös tieto- ja viestintätekniset järjestelmät. TEN-T ydinverkko rakennetaan vuoteen 2030 mennessä, pidemmällä aikavälillä sen kehitystoimien piiriin sisältyy Suomessa 18 lentoasemaa, 11 merisatamaa, kaksi sisävesisatamaa sekä yksi rautatie- ja maantieterminaali.
Tämän hankkeen ohella toteutetaan myös kansallisia väylähankkeitamme. Erityisen ajankohtainen ulottuvuus on arktinen alue. Pohjoiseen väyläverkkoon tullaan satsaamaan lähivuosina voimakkaasti yhteistyössä muiden Pohjoismaiden kanssa.
Toimiva markkina turvaa tehokkuutta ja resilienssiä
Tänä päivänä huoltovarmuus ei perustu vain varmuusvarastoihin, vaan myös toimitusketjujen joustavuuteen ja monimuotoisuuteen. Ymmärrys kriittisten materiaalien ja palveluiden saatavuuden merkityksestä lisääntyi erityisesti pandemian aikaisissa toimitusketjun häiriöissä.
On ymmärretty, että monipuolinen, kilpailullinen ja joustava verkosto on vähemmän altis erilaisille häiriöille. Riskitekijöitä ovat riippuvuus yhdestä toimittajasta tai maantieteellisestä alueesta, yksipuoliset raaka-aineketjut, tai globaaliin logistiikkaan liittyvät häiriöt.
Myös markkinatalouden ja kilpailun perusidea on, että useampi toimittaja lisää painetta tehostaa toimintaa, parantaa laatua ja rajoittaa epätervettä hinnoitteluvoimaa. Toimiva kilpailu- ja kilpailunvalvontapolitiikka tekevät markkinoista joustavampia ja innovatiivisempia, mikä edistää myös pitkän aikavälin hyvinvointia ja kasvua.
Kriittisen raaka-aineen markkinassa tämä näkyy käytännössä kahta kautta:
1. Neuvotteludynamiikka ja hintakuri: ostajalla on vaihtoehtoja, mikä hillitsee yksipuolista hinnankorotuskykyä.
2. Kannuste investoida kapasiteettiin ja palvelutasoon: toimittajat kilpailevat myös toimitusvarmuudella ja asiakaskohtaisella joustolla.
Jos kriittisen tuotteen tai raaka-aineen toimitus on keskittynyt tai kovin suppean toimittajajoukon varassa, pienikin häiriö tai tuotantokatkos voi heijastua koko toimitusketjuun.
Monitoimittajuus ei siis ole vain kilpailukysymys vaan resilienssimekanismi: jos yksi lähde häiriintyy, toinen voi kompensoida.
Rakentamisen alalla tarvitaan markkinan korjausliikkeitä
Rakentamisen perusmateriaali on betoni, ja sen kallein ja hinnan kannalta määräävin komponentti on sementti – sen rooli on kriittinen niin kustannuksissa kuin teknisessä laadussa. Sementin kotimainen tuotanto on pitkälti keskittynyt, eikä tuonti ole merkittävää.
Tällainen asetelma ylläpitää mallia, jossa kustannustaso ei jousta alaspäin – paikallisesti vahvan markkina-aseman omaavien toimialan yritysten liikevoitto pysyy vuodesta toiseen tasaisen vahvana, vaikka samaan aikaan muut toimijat koko rakentamisen arvoketjussa ovat joutuneet sopeuttamaan toimintaansa historiallisen heikkoon kysyntätilanteeseen jo useana vuonna peräkkäin.
On tärkeää, että tähän epäsymmetriaan kiinnitetään huomiota ja markkinan toimivuutta tervehdytetään.
Suomi tarvitsee toimivan, kilpailukykyisen ja ennakoitavan betonin ja rakennusmateriaalien markkinan, jotta vuonna 2026 ja sen jälkeen voidaan rakentaa sekä laadukkaasti että kohtuulliseen hintaan, ja jotta varmistamme elinkelpoisen markkinan rakentamisen koko arvoketjussa.
Yllä kuvattu edellyttää avointa keskustelua ja yhteistyötä niin rakennusalan toimijoiden kuin viranomaisten kesken. #MikäMaksaaBetoni
Tuukkala Hannu
Toimitusjohtaja, Parma Oy
hannu.tuukkala@consolis.com
https://www.traficom.fi/fi/liikenne/liikennejarjestelma/euroopan-laajuinen-liikenneverkko-ten-t
https://www.oecd.org/en/topics/competition.html
https://www.huoltovarmuuskeskus.fi
https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2024/568?utm