Suomen kriittinen infrastruktuuri liikenneväylistä sairaaloihin ja energiantuotantoon rakentuu betoni- ja rakennusalan osaamisen varaan. Ala kuitenkin nojaa edelleen käytäntöihin, jotka ovat palvelleet pitkään – niin pitkään, että niiden rajat alkavat tulla vastaan.
Rakennettu ympäristö – asuntojen, infran ja muiden rakennusten kautta – edustaa yli 80 % Suomen kansallisvarallisuudesta, ja vielä viisi vuotta sitten lähes joka viides työssäkävijä työllistyi rakennusalalle.
Nyt rakentaminen on ollut historiallisen syvässä lamassa jo yli kolme vuotta; vuoden 2025 lopulla rakennusteollisuuden tilauskanta on 42 % tavanomaista tasoa pienempi (EK 8.12.). Toimitilarakentaminen ja infra-ala osoittavat jo piristymisen merkkejä, mutta asuntorakentamisessa merkittävää käännettä saataneen vielä odottaa.
Samanaikaisesti kustannustaso jatkaa nousuaan. Rakennuskustannusindeksi kohosi alkuvuodesta 0,4–0,8 % edellisvuodesta ja vuoden lopulla nousua oli jo 2 %. (Tilastokeskus)
Kehitys osoittaa, että kustannusrakenne on jäykkä ja herkkä kohoamaan, vaikka kysyntä on heikkoa ja tuotantovolyymit matalat.
Betoni on varsin yksinkertainen tuote: sementtiä, kiviainesta ja vettä. Mutta sen hinnan logiikka on kaikkea muuta kuin yksinkertainen.
Miksi tämä malli ei toimi – kolme faktaa
Fakta 1: Sementti on betonin määräävin kustannuskomponentti.
Sementti on betonin kallein ja hinnan kannalta määräävin komponentti – sen rooli on kriittinen niin kustannuksissa kuin teknisessä laadussa. Sementin kotimainen tuotanto on pitkälti keskittynyt, tuonti kattaa vain hyvin rajallisen osuuden markkinasta. Kun betoninvalmistajan on oltava laadun ja toimitusvarmuuden suhteen varma, käytännössä sementin toimittajan vaihtoehtoja on vähän.
Fakta 2: Rakentamisen kustannustaso ei jousta alaspäin.
Vuonna 2024 rakennuskustannukset pysyivät lähes täsmälleen vuoden 2023 tasolla, vaikka rakentamisen volyymi jatkoi laskuaan: esimerkiksi asuinrakentamisessa vuonna 2023 laskua edellisvuodesta oli 43 % ja vuonna 2024 edelleen 21 %. Tästä huolimatta rakennuskustannukset kääntyivät jo vuonna 2025 jälleen nousuun ollen marraskuussa 2 % nousussa. (European Construction Industry Federation, Tilastokeskus, RKI 2025)
Kustannukset siis kevenevät hitaasti mutta nousevat nopeasti.
Fakta 3: Kannattavuuskriisi ei kohtele toimijoita tasapuolisesti
Viime vuosien tilinpäätöstiedot osoittavat, että sementtialan marginaaleja rakennusalan kriisivuodet eivät ole koskettaneet. Samaan aikaan muut toimijat koko rakentamisen arvoketjussa ovat joutuneet sopeuttamaan toimintaansa historiallisen heikkoon kysyntätilanteeseen.
Rakennusteollisuus on perinteisestikin ohuiden marginaalien liiketoimintaa, hyvin yleisesti tulos pyörii parhaimmillaankin vain muutamassa prosentissa. Liikkumavaraa on vähän ja ankeat vuodet ovat jättäneet syvät jälkensä: konkurssien määrä on lähes kaksinkertaistunut. Lisäksi moni rakennusyritys on lopettanut hallitusti toimintansa, tehtaita on suljettu tai valot on sammutettu toistaiseksi. Lomautukset mukaan lukien rakentajista noin joka viides on vailla töitä.
Näemme, että edessä on korjausliikkeitä tämän epäsymmetrian korjaamiseksi.
Palveleeko rajusti epäsymmetrinen markkina kenenkään etua?
Sille on syynsä, että toimimista yhden raaka-ainetoimittajan varassa ei pidetä kestävänä millään yhteiskunnan kriittisellä alalla.
Kodit, koulut ja sairaalat, tiet ja sillat ovat perusinfrastruktuuriamme, joiden rakentamisen kriittinen komponentti on betoni. Siksi rajusti epäsymmetrinen markkina ei ole yhteiskunnan kannalta kestävä.
Hankkeiden riskit kasvavat ja budjetit paisuvat, kun kriittisten komponenttien hinnat eivät jousta ja kustannukset nousevat suhdanteesta riippumatta. Kustannuskilpailu rakennusalalla on Euroopassa kiristynyt, ja jäykällä kustannuspohjalla voi olla vaikutusta Suomen kykyyn houkutella maahan kansainvälisten sijoittajien investointeja, mikä osaltaan tukisi Suomen taloutta. Lopulta vaakalaudalla ei ole vain yksittäisten toimijoiden vaan koko Suomen kilpailukyky.
On yleisesti tunnettua, että jatkuva kustannuspaine vähentää toimijoiden investointikykyä ja vaikeuttaa pitkän aikavälin suunnittelua ja alan elinkelpoisuutta. Myös ulkoisten investointien saaminen vaikeutuu, kun kustannusrakenteen läpinäkyvyyden puute ja hintojen jäykkyys heikentävät alan uskottavuutta ja yhteistyökykyä sijoittajien ja julkisen sektorin suuntaan. Koko alan luottamus ja maine ovat koetuksella.
Epävakaina aikoina on syytä nosta esiin myös huolto- ja toimintavarmuus. Koko Euroopassa ennustetaan lähivuosiksi merkittäviä investointeja turvallisuusinfraan, ja liiallinen riippuvuus yksittäisistä toimittajista voi muodostua strategiseksi riskiksi esimerkiksi tilanteissa, joissa geopolitiikka aiheuttaa häiriöitä.
Kohti kestävämpää kustannusrakennetta ja toimivaa markkinaa
Haluamme kiinnittää tähän epäsymmetriaan päättäjien, viranomaisten ja koko toimialan huomion, ja ehdottaa konkreettisia korjaustoimenpiteitä.
Parannetaan kustannusrakenteen läpinäkyvyyttä. Rakennusmateriaalien, mukaan lukien sementin, hinnan kehityksestä on raportoitava selkeämmin ja säännöllisesti osana virallista tilastointia. Suhdanne- ja kustannustietoa on hyödynnettävä nykyistä tehokkaammin julkisten hankkeiden budjetoinnissa ja rahoituksessa.
Arvioidaan kilpailun toimivuus. Markkinarakenteen vaikutuksia betonin kustannuksiin tulee tarkastella toimialatasolla.
Kestävän kehityksen ja huoltovarmuuden näkökulmasta on tärkeää luoda toimialat ylittävä polku, jossa innovatiiviset, vähähiiliset ja kustannustehokkaat materiaalit pääsevät markkinoille, eikä yksikään raaka-aine muodosta pullonkaulaa. Toimintavarmuuden kannalta on kriittistä varmistaa, että Suomella on realistisia vaihtoehtoisia materiaalivirtoja.
Emme hae vastakkainasettelua – vaan ratkaisua.
Rakentamisen kustannusrakenne ei muutu itsestään, mutta se voidaan muuttaa yhdessä.
Suomi tarvitsee toimivan, kilpailukykyisen ja ennakoitavan betonin ja rakennusmateriaalien markkinan, jotta vuonna 2026 ja sen jälkeen voidaan rakentaa sekä laadukkaasti että kohtuulliseen hintaan, ja jotta varmistamme elinkelpoisen markkinan rakentamisen koko arvoketjussa.
Yllä kuvattu edellyttää avointa keskustelua ja yhteistyötä niin rakennusalan toimijoiden kuin viranomaisten kesken. #MikäMaksaaBetoni
Tuukkala Hannu
Toimitusjohtaja, Parma Oy
hannu.tuukkala@consolis.com